Kolmantena adventtisunnuntaina Kauneimmat Joululaulut kutsuivat jälleen laulamaan – niin Hangossa ja Helsingissä kuin Iissä, Iisalmella ja Ivalossakin.
Ilokseni olen nyt adventtina saanut hyräillä joululauluja Suomen Lähetysseuran julkaiseman lauluvihkosen lisäksi myös upouudesta virsikirjasta: Norsk salmebok 2013 (NVK). Olin yllättynyt, kun bongasin Kauneimmat Joululaulut 2013 -vihkosesta (KJL) peräti viisi Norjan virsikirjan, mutta vain kaksi (ja puoli) oman virsikirjamme (1986, SVK) virttä.
Se nyt ei ehkä ole niin ihmeellistä, että KJL 2013 -vihkosesta löytyvät tutut virret ”Enkeli taivaan” (SVK 21, NVK 32) ja ”Maa on niin kaunis” (SVK 30, NVK 48) sekä ”En etsi valtaa, loistoa” (SVK 31 ”Ei valtaa, kultaa, loistoa”, NVK 57). Näistä muuten keskimmäistä norjalainen seurakunta laulaa neliäänisesti ja jopa neljällä eri kielellä – myös kveeniksi: ”Maa oon niin kaunis […] Kirkkhaana aina sieluitten laulun taivhainen sointu säilyy vaan […].”
Neljäs KJL 2013 -vihkosesta bongaamani Norjan virsikirjan virsi on ”Jouluyö, juhlayö”, joka on hyväksytty virsikirjaan myös monissa muissa maissa: Virossa ”Püha öö”, Ruotsissa ”Stilla natt”, Saksassa ”Stille Nacht”, Hollannissa ”Stille nacht, heilige nacht” ja Puolassa ”Cicha noc!”. Norjan virsikirjassa sävelmä esiintyy jopa kahden eri jouluvirren yhteydessä: ”Stille natt, hellige natt” (NVK 43) vastaa laulun alkuperäisiä sanoja ja ”Glade jul, hellige jul!” (NVK 47). Ja sitten vielä se viides virsi… Toissapäivänä monissa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa laulettiin nimittäin Norjan virsikirjan jouluvirsistä (NVK 27–72) viimeistä. Tuo Carola Häggkvistin ja Erik Hillestadin ”Vem har tänt den stjärnan” (NVK 72) tunnetaan Suomessa joululauluna ”Taivas sylissäni”.
Virsikirjan lisävihkoaloitteessa todettiin, että tarvetta on muun muassa uusille jouluvirsille. Perinteisten jouluvirsien rinnalle toivotaan ”joulua monipuolisemmin sanoittavia” virsiä. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet ovat 41 vuoden ajan tutustuttaneet suomalaisia monenlaisiin, uusiin ja vanhoihin, joululauluihin. Joululauluvalikoima on runsas. Sen olemme hyvin konkreettisesti havainneet myös lisävihkotyöryhmässä lukuisia jouluvirsiehdotuksia läpikäydessämme.
Onko sinulle jäänyt mieleen erityisesti jokin Kauneimmat Joululaulut -vihkosten lauluista? Jokin sellainen, joka sanoittaisi tai sävelittäisi joulua jostakin uudesta näkökulmasta? Minkälaisia jouluvirsiä sinä kaipaisit virsikirjan lisävihkoon – minkälaisia sanoituksia, minkälaista sävelkieltä?
Jenni Urponen
Muutamia Norjan virsikirjan virsistä on kuultavissa: Salmesong på YouTube
Uusi Virsi 
Kiitos Jenni, mielenkiintoisesta blogitekstistäsi.
Teit tärkeän havainnon, että virret loistavat poissaolollaan Kauneimmat joululaulut -vihkosta. Olen joskus miettinyt sitä, että jouluna ja adventin aikana virret jäävät melko lailla muiden joululaulujen jalkoihin. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat erittäin hieno homma ja ne keräävät tuhansittain laulajia aina joulun alla. Kuten mainitsit, niin tämän vuoden vihkosessa on nuo 2 (ja puoli) virttä. Toki voidaan todeta, että nämä kaksi virttä ”Maa on niin kaunis” ja ”Enkeli taivaan” ovat sitä joululaulujen kärkeä. Ainakin meillä Ruovedellä on tapana, että Kauneimman joululaulut -tilaisuudet päättyvät usein lauluun ”Maa on niin kaunis”. Sen sijaan ”Enkeli taivaan” jää vähemmälle käytölle, koska sitä ”säästellään” jouluun.
Mistä johtuu se, että joululaulujen virsiksi sopivat laulut eivät ole päätyneet virsikirjaan? Norjan ja monen muiden maiden virsikirjoihin päätynyt laulu ”Jouluyö, juhlayö” oli tyrkyllä myös meidän virsikirjaan. Seurakuntien palautteessa se oli virsikirjan/ehdotuksen ulkopuolelta olevista toiveista 4. eniten kannatusta saanut laulu… ja suosituin laulu, joka jäi virsikirjasta sivuun. En muista, miten sen poisjättämistä perusteltiin. Onko joululaulujen laulamisen suosio maassamme ja ehkäpä jopa kauneimmat joululaulut syynä siihen, että monet suositut joululaulut eivät päässeet virsikirjaan tai ovat tulleet sinne eri muodoissa kuin kansa laulaa, kuten virsi 31. Tämän muokkaaminen ja uudelleen kääntäminen oli komitean uudistusperiaatteiden mukaista ja sen vuoksi ”En etsi valtaa loistoa” ei olisi sopinut käännökseksi. Monet muut virret on opittu uusilla sanoilla, mutta joululauluissa elää rinnakkain kaksi eri versiota, ja virren muoto taitaa edelleen olla se, joka jää usein toiseksi.
Edellä sanottu on ehkä hieman kärjekästä (varsinkin, jos puhutaan syyllisistä), mutta tämä on yksi tärkeä näkökulma nimenomaan jouluvirsien kohdalla. Jos puhutaan vaikkapa kristikunnan toisesta suuresta juhlasta Pääsiäisestä, niin kärsimys- ja pääsiäisaikana juuri virret ovat ne (passioiden lisäksi) joita lauletaan. Näiden kahden juhlan kohdalla jouluvirret jäävät siis selvästi toiseksi.
Kun mietin Kauneimmat joululaulu -vihkon lauluja, niin ei niistä kyllä kovin moni mielestäni ansaitsisi virren ”arvonimeä”. Jouluyö, juhlayö on sellainen ehdottomasti. Heinillä härkienkin voisi olla…mutta siitä varmasti on myös erilaisia mielipiteitä.
Monet suositut joululaulut keskittyvät joulun tunnelmaan ja tunnelmointiin. ”Arkihuolesi kaikki heitä” maalailee Joulun muistoja talven säätä ja järven päilymistä. Mukana on myös sanoma Jeesuksesta, mutta maalailun keskellä ei virreksi asti. Hienoja ja koskettavia lauluja on paljon, mutta onko sittenkään virsiä..? Vai onko meneekö nämä monet laulut noiden raamien ”Joulua monipuolisemmin sanoittavat” sisään?
Minulle tuli yksi laulu mieleen, joka mielestäni voisi hyvin sopia virsikirjaan/lisävihkoon. Se on Siionin laulu 13 ”Oi joulun tähti pieni”. Laulu on sävelmän puolesta helppo laulaa ja sopii hyvin yhteislauluksi. Sanat kuvaavat joulun lasta ja kaipuuta hänen luokse. Tämä laulu toisi myös sillä tavalla uutta näkökulmaa virsikirjan jouluvirsiin, että olen kuullut tätä usein lasten laulamana. Jouluvirsien osastossa ei ole suoranaisia lasten virsiä. Tämä olisi hyvä, olematta kuitenkaan ”pyhäkoululaulu”, jolla nimityksellä muuan professori kutsui tiettyjä virsikirjaan edellisessä uudistuksessa ehdotettuja lauluja.
Oi joulun tähti pieni
Oi joulun tähti pieni,
sä kirkkain tähtönen,
:,: valollas johda tieni
seimelle Jeesuksen. :,:
Sen, mikä täällä maassa
sydäntä ahdistaa,
:,: majassa autuaassa
armosta anteeks’ saan. :,:
Katseensa hyvyydessä
jää saahan sulaa pois,
:,: niin että sydämessä
oikea joulu ois. :,:
Ja sydämeni seimeen,
asuntoon halvimpaan,
:,: armosta lapsen kalliin
vain saisin asumaan. :,:
Oi joulun lapsi pieni,
lahjoista ihanin,
:,: johdata mainen tieni
sun luokses kotihin. :,:
YouTubesta näyttää löytyvän laulusta yksi versio:
Samaa olen paljon miettinyt kuin Leevi, ja onkin aika sääli, että aivan valtavan hieno adventti- ja jouluvirsien aarteisto jää lähes täydellisesti ns. kauneimpien joululaujen (=ei-virsi) varjoon. Niin hieno asia kuin Kauneimmat joululaulut – traditio on, on se vääjäämättä tarkoittanut adventti- ja jouluvirsien osaamattomuutta. Mietin, kun näköjään monin paikoin on levinnyt käytäntö, että Maa on niin kauniin 3, säkeistössä noustaan seisomaan, tarkoittaako se sitä, että se on jo ihmisten mielissä ikäänkuin Se Jouluvirsi, eli Enkeli taivaan tilalle tullut. Mene ja tiedä. Jenni
Leevi ja Jenni, paljon kiitoksia kommenteistanne ja Leeville kiitos myös jouluvirsiehdotuksesta!
Huomasittehan joululaulu vs. jouluvirsi -asetelmaan liittyen, että Kaisa-Leena ja Erkki pohtivat viime syksynä virren rajoja sekä hengellinen laulu vs. virsi -kysymystä: https://uusivirsi.wordpress.com/2013/10/22/virren-rajoilla-2/
https://uusivirsi.wordpress.com/2013/11/26/on-lisavihkoja-tehty-ennenkin/
”Maa on niin kaunis” -joululaulu/-virsi näyttäisi tosiaan pikkuhiljaa lunastaneen erityisaseman virsikirjan jouluvirsien joukossa – ”Enkeli taivaan” -virren rinnalla. Erityisen mielenkiintoista on se, että virttä 30 (toisin kuin muita jouluvirsiä tai joululauluja) lauletaan ympäri vuoden, esimerkiksi pyhiinvaellusten ja hautajaisten yhteydessä. Ja mainittakoon, että virsi 30 sijoittui muutama vuosi sitten Yle TV1:n ”Virsistä viisi” -televisio-ohjelman suomalaisten lempivirret -äänestyksessä kolmanneksi, mikä siis puoltaisi osaltaan kaimani esille nostamaa ”Se Jouluvirsi” -näkemystä.
Joululauluista/jouluvirsistä on muuten kirjoitettu joulukuussa myös ruotsinkielisen lisävihkotyöryhmän Nya psalmer -blogissa:
http://nypsalm.wordpress.com/2013/12/23/de-vackraste-julsangerna-gor-gott/ http://nypsalm.wordpress.com/2014/01/01/julpsalmer-del-2/
Vaikka joululauluja ja jouluvirsiä päästään kirkoissa laulamaan vasta 11 kuukauden kuluttua, niin keskustelu niistä jatkukoon vilkkaana näin härkäviikkojen alettua…
Jenni U.