On lisävihkoja tehty ennenkin

Erkki Tuppurainen

Ei nyt olla ensi kertaa asialla. Vuonna 1963 hyväksyttiin lisävihko vuoden 1938 virsikirjaan. Silloinkin katsottiin, että virsikirja kaipaa uusia, ajankohtaisia virsiä. Niinpä teksteihin tuli mukaan koneen jyskytys, vapaa-ajan vietto (”sun valollasi kirkasta puuhamme hupaisetkin”) ja ekumenia. Kielenkäyttö ei juuri muuttunut, vielä niukemmin sävelmien tyyli. Suurin merkitys lisävihkolla oli varmaan siinä, että se valmisti tietä koko virsikirjan uudistukselle vuonna 1986.

Virren ja hengellisen laulun eroa oli aikaisemmin pidetty tärkeänä. Jo 1600-luvulla muutamissa ruotsalaisissa, Suomessakin käytetyissä virsikirjoissa lisättiin vakiintuneisiin perusvirsiin osasto nimeltä ”Andeliga sånger”. Osa siitä kelpuutettiin Ruotsin valtakunnalliseen virsikirjaan (1695) ja sen suomalaiseen vastineeseen (1701). Ruotsalaisen kirjan sävelmistö sai paljonkin uutta, reippaan rytmikästä aineistoa. Suomalaisen sävelmistön (Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja 1702) laatijat tosin onnistuivat ne paljolti välttämään.

Vuoden 1986 uudistuksen jälkeen on todettu, että virren ja hengellisen laulun raja on murtunut. Varsinkin uudistuksen viime vaiheessa mukaan oli tullut herätysliikkeiden käyttämiä, tunnepitoisia ”hengellisiä lauluja” ja nuorten suosimia uusia, rytmikkäitä lauluja. Perinteisetkin sävelmät olivat nyt entistä valoisampia, joskus myös rytmikkäämpiä.

Näyttää siltä, että ”gospelmusiikiksi” tai ”nuorten hengelliseksi musiikiksi” kutsutuille sävelmille ja teksteille ehdotetaan lisävihkossa paljon sijaa. Uutena nimityksenä on ollut esillä ”hengellinen rytmimusiikki”. Mukaan on tulossa myös uudenlaisia laulutapoja, kuten kaanoneita tai kertautuvia rukouslauluja. Nämä ilmiöt ovat yleisiä muiden eurooppalaisten kirkkojen uusissa virsikirjoissa, ja kehitys lienee väistämätön meilläkin.

Erkki Tuppurainen

Mainokset

2 comments on “On lisävihkoja tehty ennenkin

  1. Olli Salomäenpää sanoo:

    ”…kehitys lienee väistämätön meilläkin.” Et taida Erkki olla ihan varauksettoman iloinen tästä kehityksestä, vai…? Facebookissa asiasta myös keskustellaan.

    Taistele Erkki vain hengellisen rytmimusiikin tuloa vastaan virsikirjaan. Minusta niiden mukaan ottaminen on vain helppo ratkaisuyritys muka-ongelmaan jolle yritetään tätä kautta löytää itseään selkään taputtava muka-ratkaisu. Epäilen, että tällainen lopputulos ei todellisuudessa johtaisi yhtään mihinkään. Ainakaan siihen, mitä sellaisen materiaalin mukaan otolla yritetään tavoittaa tai kuvitellaan saavutettavan. Niistä tulee kuriositeetteja, joiden käytännön arvo jää, klassisuuden kentässä kuitenkin marginaaliseksi. Paitsi ne lyhyet kertautuvat rukouslaulut. Niiden käyttökelpoisuuteen uskoon, kunhan niistä saadaan ajattomia.

    Sanottakoon vielä siis sen verran, että en todellakaan vastusta hengellistä rytmimusaa. Olen elänyt nuoruuteni sen alla ja sille on mielestäni tärkeä paikka. Mutta silti varoisin tarkkaan niitten ottamista mukaan virsikirjaan. Se olisi väärä ratkaisu ongelmaan eikä todellisuudessa johtaisi mihinkään suureen ratkaisuun. Pidettäköön hengellinen rytmimusa omissa kokoelmissaan, joita voidaan muokata ja kehittää paljon vapaammin sekä nopeammassa tahdissa kuin virsikirjaa. Se on sitten täysin oma kysymyksensä miksi niitä ei käytetä enemmän messussa. Siis mahdollisuuksia olisi jo nyt, miksi sitä musaa ei sitten käytetä? Lisääntyisikö sen käyttö, jos sitä olisi virsikirjassa? No ehkä, kyllä se varmasti aika marginaalista olisi. Siksi pidän meteliä ulkomaisesta perusvirsimateriaalista. Sen mukaan ottamisella sitä materiaalia käytettäisiin varmasti enemmän. Ja eikö se ole kuitenkin tärkeintä. Saada käyttökelpoista ja todellisuudessa käytettävää materiaalia. Ei sellaista joka näyttää paperilla hyvältä, mutta jota todellisuudessa ei sitten kuitenkaan käytettäisi.

  2. Erkki Tuppurainen sanoo:

    Hei, Olli!

    Nostit esille kysymyksiä, joita olemme työryhmässäkin miettineet.
    Mikä on lisävihkon asema ja kuinka laaja sen tulisi olla? On jo julkaistu paljon lauluja, joita on aivan mahdollista käyttää jumalanpalveluksessa – pitääkö kirkolliskokouksen poimia niistä joukko, joka ikään kuin nousee ylitse muutan?

    Vielä riittää mietittävää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s