Virsi on edelleen kuumaa kamaa. Buumi näyttää jatkuvan. Ilmiö on ilahduttava, vaikka kaikesta tätä nykyä virtenä markkinoitavasta ei tarvitse pitääkään.
Lisävihkohanke vahvistaa virsibuumia ja hyvä niin. Sen varsinainen tehtävä on kuitenkin toinen. Tulisi hahmottaa olennainen kaiken pöhinän keskeltä, rakentaa kompromissi monenlaisten ja ristiriitaisten vaatimusten välille, aavistaa millaiset virret saavat suomalaisen sielun ja suomalaiset äänihuulet väräjämään huomenna tai ylihuomenna.
Ajallemme on ominaista loputon liike – eikä välttämättä eteenpäin vaan usein myös sinne tänne. Yhteiskunnan rakenteiden saneeraus on pysyvä olotila, ja yritysmaailmassa organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa. Toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin substanssi, ellei sitten kuori itsessään muutu sisällöksi kuten rahan maailmassa näyttää tapahtuneen.
Kirkon sanomassa sentään on edelleen substanssia. Jatkuvan liikkeen vaatimus koskee silti kirkkoakin. Meitä on kehotettu menemään ”kaikkeen maailmaan”. Ymmärrän tämän tarkoittavan muutakin kuin globaalia maantiedettä. Maailma on myös tässä ja nyt.
Mitä virsikirjaan uudistamiseen tulee, sille ei enää riitä muutaman vuosikymmenen ”huoltoväli” kuten tähän asti. Sen pitäisi olla jatkuva olotila, prosessi. Täytyykö tulevaisuuden virsikirjan edes olla kirja?
Olli Kortekangas
Hienoa Olli! Virret ovat merkittävä osa sielunmaisemaani lapsesta saakka. Aina toivon,että se viimeinen saattovirsi olisi ”oi jos mä vaivainen mato matkamies maan,lopulta nähdä sun herrani saan”. Saattajiani ajatellen tuo kännykkäversio olisi upea. Miksi pyristellä ajanhammasta vastaan? Tärkeintä on, että saa laulaa virsiä ja olla siten lähempänä taivasta. En voi koskaan kuivin silmin laulaa ”maa on niin kaunis! kirkas Luojan taivas”.toivon Olli, että säveltäisit uuden virren. Elävästi mielestäni on se ensi-esitys sävellyksestäsi Nummen teksteihin, jonka Johanna Rusanen lauloi Baselin lähellä. Upeaa!
Kyllä sen tarvitsee olla (myös) kirja. Mistään muusta et taittele sivunkulmia tai merkkaile kynällä muistoja. Mutta vaikkapa vanhoillislestadiolainen seurakansa laulaa jo osittain kännykästä, liikkeen nettikaupasta saa tilattua kännykkään Siionin laulut ja virret (tosin nuoteitta vielä). Kulkee mukana huomattavasti sujuvammin kuin se yöpöydälle rukouskirjaksi jäänyt varsinainen kirja. Molempi parempi.